Hakukoneoptimointi itse tehtynä esimerkiksi omalle blogille tai pienelle verkkokaupalle on melko helppoa ja kustannustehokasta. Usein tämä on paljon jäkevämpi vaihtoehto kuin ammattilaisen palkkaaminen, sillä hyvä ammattilainen maksaa satoja, jopa tuhansia euroja kuukaudessa.
Halvemmat hakukoneoptimoinnit puolestaan kannattaa jättää suosiolla kokeilematta, sillä pahimmillaan heidän ainoa toimenpiteensä on backlinkkien hankkiminen Googlen mustalla listalla olevilta sivustoilta, ja lopputuloksena sivustosi on huonommassa jamassa kuin aloittaessa.
Tässä oppaassa saat parhaimmat vinkit oman WordPress-sivuston hakukoneoptimointiin.
Kuinka optimoin oman WordPress-sivuston?
Tärkein WordPress-optimoinnin työkalu: Yoast-plugin
WordPress kotisivujen optimointi kannattaa aloittaa lataamaalla ilmainen Yoast-plugin. Yoast antaa muutamat hyvät perustyökalut käyttöösi, joilla saat sivustosi optimoinnin pohjan kuntoon.
Yoastin asennettuasi huomaat, että valikon alalaidassa on Yoast-menu, ja jokaisen sivun ohjausnäkymään on ilmestynyt Yoast SEO -metabox.
Meta Title ja Meta Description – Yoast Metabox
Metaboxissa tärkeimmät kontrolloitavat asiat ovat sivun meta title sekä meta description. Näihin pääset käsiksi painamalla Edit snippet-nappulaa.
Molemmat meta title sekä meta desription näkyvät Googlen hakukoneen tuloksissa, eli SERPissä (Search Engine Results Page). Kun siis katselet Googlessa hakutuloksia jä näet sivustoista kertovat lyhykäiset tekstit, katselet itseasiassa sivujen metatietoja.
Googlelle metatiedot ovat tärkeitä kahdesta syystä: se koettaa päätellä niistä sivuston ydinasian, ja se näyttää metatietoja hakukoneen käyttäjille. Kun siis muokkaat sivun metatietoja, on hyvä tapa sisällyttää niihin tärkeimmät hakusanat sekä sivua kuvaava teksti. Lisäksi otsikkoon usein sijoitetaan sivuston nimi, eli domain, ainakin jossain muodossa. Tällä tavalla sivuston nimi on helposti nähtävillä ja painuu lukijan mieleen.
Toisinaan Google ei näytä hakutuloksissa kirjoittamaasi meta descriptionia. Mikäli sivusi tulee näkyviin hakusanoilla jotka löytyvät tekstisisällöstäsi muttei meta descriptionista, saattaa Google silloin korvata descriptionin pienellä pätkällä sisältöä. Tätä ei valitettavasti voi hallita millään tavalla, mutta ajattele positiivisesti: Google pyrkii näyttämään sivusta haulle relevanttia sisältöä.
Sivukartta Googlelle – Yoast Sitemap.xml
Toinen Yoastin tuottama tärkeä elementti on XML-sitemap. Tämä on listaus sivustollasi löytyvistä alasivuista ja toimii eräänlaisena karttana verkkosivuillesi. Etenkin hakukoneille sitemap on tärkeä.
Tavallisesti hakukoneet löytävät kaikki verkkosivujesi alasivut linkkien avulla. Kun hakukone laskeutuu etusivullesi, se poimii kaikki sivulta löytyvät linkit ja siirtyy niistä eteenpäin tutkimaan alasivuja, aivan kuten normaali käyttäjäkin saattaisi tehdä.
Jos kuitenkin on käynyt niin, että sivustollasi on yksikin alasivu johon ei linkitetä sivustoltasi lainkaan, niin hakukone ei crawlaamalla löydä sitä. Ja mikäli Google ei löydä sivuasi, se ei voi tarjota sitä hakukoneessaan.
Tähän ratkaisuna on XML-sitemap. Googlella on työkalu nimeltä Google Search Console, josta voit tarkkailla esimerkiksi sivustosi näkyvyyttä hakukoneissa. Search Consoleen voi myös syöttää sivuston sitemapin.
Kun Yoast on asennettu, se luo sitemapin automaattisesti. Löydät oman sivusi kartan kirjoittamalla domainisi perään /sitemap-index.xml.
Search Consoleen voit syöttää sivustokarttasi menemällä vasemman laidan valikosto kohtaan Sitemap. Aukeavaan näkymään kirjoitetaan sivukartan osoite, joka tässä tapauksessa on siis sitemap-index.xml.
Muut Yoast-työkalut
Yoastilla on myös muita työkaluja, joita voit käyttää sivuillasi. Voit esimerkiksi määrittää yhden sivun toisen sivun kopioksi Metaboxin Advanced-valikossa Canonical URLilla. Tämä on erityisesti verkkokauppoja koskettava ominaisuus, sillä verkkokauppa-alustat saattavat luoda saman tuotteen eri variaatioille jokaiselle omat sivunsa, ja eri kieliversioille rinnakkaiset sivunsa.
Jotta vältettäisiin tilanne, missä oman sivuston sivut kilpailevat keskenään samoista hakusanoista, eli kannibalisoivat toisiaan, voidaan sivustot tehdä kaanonisiksi (canonical). Hakukoneelle canonical merkitsee, että kyseessä on käytännössä sama sivu, mutta pienellä variaatiolla kuten eri kieliversiona tai tuotteiden tapauksessa esimerkiksi sama tuote eri värillä. Tällöin hakukone ei koeta arpoa mikä näistä sivuista on tärkeinn, vaan se nostaa vain pääsivuksi määriteltyä sivua esiin.
Advanced-valikosta voit myös määrittää sivun hakukoneille näkymättömäksi. Esimerkiksi verkkokaupan ostoskori tai checkout-sivu ovat sellaisia, joita ei kannata syöttää hakukoneelle, sillä nämä ovat jokaiselle asiakkaalle uniikit eivätkä luo mitään lisäarvoa hakukoneessa.
Kuvien optimointi
Kuvien määrän lisääntyessä verkkosivuilla niiden merkitys hakukoneoptimoinnissa korostuu entisestään. Kuvien optimoinnissa on kolme asiaa, jotka kannattaa erityisesti ottaa huomioon: kuvien koko, niiden nimi, sekä kuvissa löytyvä metatieto alt-text, eli vaihtoehtoinen teksti.
Kuvien koon optimointi
Kuvan koko vaikuttaa sivuston nopeuteen, ja sivuston nopeus erityisesti mobiililla on suuri hakukonetekijä. Vuonna 2018 rikkoutui raja, jolloin yli puolet nettihauista tehtiin mobiililaitteilla. Tämän jälkeen Google on ryhtynyt tosissaan painottamaan mobiiliversioiden toimivuuden merkityksellisyyttä hakukonenäkyvyydessä, ja sitä kautta hakukoneoptimoinnissa. Tämän lisäksi yli 50% ihmisistä hylkää verkkosivun, mikäli sivun lataaminen kestää yli 3 sekuntia. Tämän vuoksi sivuston kuvien kokoon on syytä kiinnittää suurta huomiota.
Helpointa kuvien kokoa on muokata kuvankäsittelyohjelmalla. Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää maksullisia ammattimaisia ohjelmia, kuten Adoben Photoshop, löytyy markkinoilta myös loistavia ilmaisia versioita. Yksi näistä on GIMP (GNU Image Manipulation Program). Tämä ohjelma riittää paremmin kuin hyvin verkkosivujen kuvan muokkaukseen.
GIMPissä on Photoshopiin verrattavat toiminnat, joten emme lähde tutkimaan sen toiminnallisuuksia kovinkaan syvällisesti. Näytän erään nopean ja helpon tavan muokata kuvan kokoa. Esimerkkinä käytän yllä olevaa screen capturea, joka oli alkuperäisessä muodossaan 860kB:n .png-kuva.
Aluksi muokattava kuva avataan GIMPissä. Klikkaa File -> open -> ja etsi muokattava kuva koneeltasi.
Tämän jälkeen valitse File -> Export as… -> klikkaa alavasemmalta Select File Type ja etsi avautuvasta valikosta JPEG-tiedostotyyppi. Tämän jälkeen paina Export. Voit myös tässä vaiheessa nimetä tiedostosi uudelleen. Käymme muokkkauksen jälkeen läpi miten tiedoston nimeäminen kannattaa tehdä hakukoneoptimoinnissa.
Viimeisessä valikossa voit muokata kuvan kokoa. GIMP antaa valmiiksi 90% skaalauksen alkuperäisestä, mutta kannattaa kokeilla mikä mihinkin kuvaan toimii parhaiten. Pienempi kuva tarkoittaa aina huonompaa kuvanlaatua, eikä siten ole olemassa yhtä oikeaa kokoa. Kyse on aina siitä, kuinka paljon olet valmis menettämään kuvan laadusta voittaaksesi kuvan koossa.
Klikkaa Show preview in image window. Tällä tavalla saat näkyville kuvan lopullisen koon. Lopuksi valitse sopiva skaalaus ja paina Export. Muokattu kuvasi löytyy nyt JPEG-muodossa ja kutistettuna koneellasi.
Kuvien nimen optimointi
Kuvan nimen optimointi on melkoinen villi länsi. Tämä johtuu siitä, että valtava osa nettiin ladatuista kuvista ei ole millään tavalla nimeltä optimoituja.
Lyhykäisyydessään kuvat kannattaa nimetä niin, että siinä löytyy kuvaan liittyvä hakusana, sekä yleisiä hakusanoja. Jos esimerkiksi myyt sänkyjä verkossa, olisi järkevää nimetä myytävän sängyn kuva vaikkapa muotoon yrityksen-nimi-sängyn-nimi-sänky, eli “Sankykauppa-Sakiainen-Armas-sanky”.
Huomaat varmasti esimerkistä, että ääkkösiä kannattaa välttää kuvien nimissä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että useat järjestelmät eivät tunnista niitä. Tämä on hyvä tapa opetella, yleensäkin verkossa tai tietokoneella asioiden nimeämisen suhteen. Kuvien lisäksi siis esimerkiksi verkkosivujen URLeissa kannattaa välttää käyttämästä ääkkösiä.
Lisäksi kaikki sanat on eroteltu väliviivalla. Jälleen yksi hyvä tapa nimeämisessä on viivaerottelu. Tällä tavalla sanat on helppo erottaa toisistaan ihmissilmin, toisin kuin jos ne olisi kirjoitettu yhteen (Sankykauppasakiainenarmassanky). Lisäksi myös koneellinen erottelu helpottuu. Välimerkeissä ei kannata lähteä käyttämään mitään väliviivaa erikoisempia merkkejä. Kuten ääkkösissä, myös välimerkeissä on riski, että jokin järjestelmä ei yksinkertaisesti tue erikoismerkkejä eikä osaa lukea nimeä oikein.
Kuvien alt-tekstin optimointi
Alt-tekstien optimointi on rinnastettavissa nimen optimointiin, mutta pienellä twistillä. Kuvien alt-teksti nimittäin tulee näkyville osalla netinkäyttäjiä: näytönlukijoita käyttäville nettisurffailijoille.
Voit muokata Alt-tekstejä itse WordPressissa. kun aukaiset esimerkiksi wordpressin Mediakirjaston ja valitset sieltä kuvan, eteen aukeaa seuraava näkymä:
Oikean ylälaidan Vaihtoehtoinen teksti-kenttään voit syöttää haluamasi alt-tekstin. Mutta mikä tarkoitus alt-tekstillä oikein on?
Alt-tekstin alkuperäinen tarkoitus on tulla esiin kun kuva syystä tai toisesta ei lataudu. Tämä ongelma on peräisin internetin alkuajoilta, jolloin datan siirtely oli hidasta ja kuvien lataus saattoi epäonnistua jos mistä syystä. Nykyisin alt-tekstejä ilmestyy näkyviin normikäyttäjälle yhä harvemmin, mutta näytönlukijoita käyttäville alt-tekstit ovat tärkeitä tiedon palasia.
Esimerkiksi näkövammaiset eivät näe verkkosivujesi hienoja grafiikoita ja kuvia, ja he luottavat alt-teksteihin täyttämään nämä aukot. Ja tämä sinun pitää mielessä nimetessäsi alt-tekstejä.
Alt-tekstiä käytetään ensinnäkin vain kuvissa, joilla on jotain merkitystä sivuston sisällön suhteen. Esimerkiksi taustakuvissa tai yksinkertaisissa kuvituskuvissa alt-tekstiä ei tarvitse. Sen sijaan kuvat, jotka liittyvät sivun sisältöön, tämän sivun tapauksessa oikeastaan kaikki kuvat, olisi hyvä varustaa alt-tekstillä.
Alt-tekstissä pyritään selittämään ja kuvailemaan kuvan sisältöä. Jos kuvassa on lapsi leikkimässä punaisella pallolla mustavalkoisen villamaton päällä, on hyvä alt-teksti “Lapsi leikkimässä punaisella pallolla mustavalkoisen villamaton päällä”. Helppoa, eikö totta! Mutta miten tämä sitten liittyy optimointiin?
Alt-tekstiin voidaan sisällyttää hakusanoja. Ja tässä on alt-tekstien optimoinnin vaikeus. Voit laittaa kuvan alt-tekstiin “Sänkykauppa Säkiäisen Armas-sänky”, jolloin saat tungettua kaikki hakusanasi sisään, mutta tämä ei auta heitä jotka alt-tekstiä tarvivat. Siispä hyvä käytäntö on yhdistää oikeat käyttötavat. Yhdistämällä kaksi esimerkkiä voisimme kirjoittaa alt-tekstiksi “Sänkykauppa Säkiäisen Armas-malliston sänky, jonka päällä on harmaa päiväpeitto, modernin skandinaavisesti sisutetussa makuuhuoneessa.”
Kuvien optimoinnin loppuun
Kuvien optimointi käy työstä. Mitä enemmän sinulla on kuvia, sitä enemmän joudut näkemään vaivaa niiden eteen. Vielä ongellmallisemmaksi tilanne tulee, kun olet jo ehtinyt lataamaan sivuillesi satoja optimoimattomia kuvia. Käytännössä joudut silloin reepimään vanhat kuvat alas, optimoimaan koot, nimeämään uudelleen, lisäämän alt-tekstit, ja sitten lattamaan ne takaisin sivustollesi.
Ja jos käytät yhtä kuvaa usealla sivulla, on mahdollista ettet muista lisätä uutta kuvaa kaikiin paikkoihin ja täten rikot sivusi ulkonäköä.
Jos sivustosi eivät ole aivan valtavat, voit käyttää apuna ohjelmaa nimeltä Screaming Frog. Screaming Frog on niin sanottu site crawler, jonka avulla voi tutkia verkkosivujen sisältöä. Ohjelmasta on olemassa ilmaisversio, jonka avulla voi käydä läpi max. 500 sivun kokoiset sivustot. Tämä siis toimii hyvin useimmille blogeille tai parinkymmennen tuotteen verkkokaupoille. Ota huomioon, että tuotteiden ja artikkelien tagit ja kategoriat luovat omat sivustonsa. Tämän vuoksi esimerkiksi 400 tuotteen verkkokaupassa saattaa olla yli 1 000 sivua.
Screaming Frogilla voit ajaa sivustosi läpi ja tutkia kuviesi esiintymistä eri sivuilla. Ja kun alat optimoimaan kuvia, voit ennakkoon katsoa kaikki sivut joissa kuva esiintyy, jolloin voit heti optimoinnin jälkeen liittää uuden kkuvan samoihin paikkoihin. Tällä tavalla vältyt rikkomasta kuvien näkyvyyttä sivuilla.
Screaming Frog on kätevä työkalu myös metatietojen sekä muiden optimoitavien kipupisteiden kahlaamiseen. Sillä saat esimerkiksi näkyviin jokaisen sivujen otsikoinnin. Tämä on osa sisällön optimointia, ja yksi helpoimmin kontrolloitavista asioista.
Sisällön optimointi
“SEO is dead” -lausahdus lähti liikkeelle sen jälkeen, kun Google alkoi taistella erinäisiä helppoja optimointikikkoja vastaan. Enää ei voinut laittaa sivun meta keywordeihin tuhat kertaa hakusanaa ja rankata etusivulle, eikä hankkia backlinkkejä miltä tahansa sivulta nostamaan statusta. Hakukoneoptimointi ei kuitenkaan ole millään muotoa kuollut, se on vain muuttunut vaikeammaksi. Ja tämä on hyvä uutinen niille, jotka haluavat nähdä vaivaa, sekä niille jotka tuottavat hyvää sisältöä.
Sisällön optimoinnin perusta – hakusana-analyysi
Ensimmäiseksi sinun täytyy oppia tarkkailemaan sisältöä uusin silmin. Siinä missä huvikseen bloggaavat kirjoittelevat sisältöä siitä mikä milloinkin huvittaa tai kiinnostaa, lähestyy sisällön optimoija asiaa päinvastaisesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tehdään sisältötutkimus.
Sisältötutkimus on yksi hakusana-analyysin muoto, jonka tarkoituksena on selvittää mitä ihmiset haluavat lukea. Tapoja on monia, ja parasta onkin sekoittaa niitä keskenään. Jos aloitat sisällöntuottamisen tyhjälle blogille, kannattaa ensimmäiseksi käyttää hakusanasuunnittelijaa, kuten Googlen Keyword Planner, joka on osa Google Adsia.
Google Keyword Planner
Keyword Plannerista voit lähteä tutkimaan sisällöllesi sopivia hakusanoja. Jos haluat, että sisältösi näkyy hakukoneissa, tämä on erittäin tärkeä vaihe. Keyword Planner näyttää sinulle paljonko Google-hakuja valitsemillasi sanoilla tai sanaryhmillä kuukausittain tehdään. Tämä antaa siis osviittaa potentiaalisista lukijoista, jotka voivat löytää sivuillesi tietämättä ennakkoon sen olemassaolosta. Verkkokauppaa koskevat samat säännöt, puhumme siis uusista potentiaalisista asiakkaista verkkokaupallesi.
Katsotaan siis esimerkkinä tämän artikkelin otsikon osaa Keyword Plannerissa. Paina Löydä uusi avainsanoja, ja lisää avainsanat tekstikenttään. Voit lisätä hakusanoina yhden tai useamman sanan, Googlen esimerkin mukaisesti “aterioiden toimitus” tai “nahkasaappaat”. Voit käyttää korkeintaan 10 hakusanayhdistelmää yhtä hakusanahakua kohti.
Lopuksi saat tulokset, joissa selviää keskimääräinen kuukausittainen hakumäärä hakemillesi sanoille, sekä niiden mainoshintoja sivun yläosassa. Google antaa sivun yläosan mainoshinnan ala- ja ylärajan, jotka perustuvat muiden maksamiin mainoksiin. Nämä ovat siis suuntaa antavia lukemia eivätkä takaa yläosan näkyvyyttä.
Lisäksi Google antaa hakusanoihin liittyviä hakuja ja niiden määrät sekä hinnat.
Hakusana-analyysin avulla näet siis hakukoneesta tiensä artikkeliin löytävien potentiaalisten lukijoiden määrän. Mikä tärkeämpää, näet sen mitä ihmiset hakukoneesta etsivät. Laajemmassa mittakaavassa tämä kertoo sen mitkä aiheet ihmisiä kiinnostaa. Kirjoittamalla näihin hakuihin kohdennettua sisältöä kirjoitat siis ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, ja tuloksena artikkelisi tulevat olemaan todennäköisemmin relevantteja, luetumpia ja suositumpia, ja saat lisää liikennettä sivuillesi.
Google Search Console
Kävimme aiemmin läpi sitemapin asentamista Google Search Consoleen, mutta tuolla palvelulla on toinen erittäin ominaisuus, eli Performance-näkymä.
Performance-näkymä avaa sivustosi näkymistä hakukoneissa. Valikon graafinäkymässä voit katsella impressioiden ja klikkien määrää, CTR-prosenttia sekä keskimääräistä sijoitustasi hakukoneissa. Näiden alapuolella löytyy kuitenkin kunnon liha, eli Queries.
Queries listaa hakusanoja, joilla sivustosi on näkynyt Googlen hakukoneessa. Toisin sanoen, nämä ovat hakusanoja, joihin sinulla on jo sisältöä. Mutta jos nämä ovat jo hakusanoja joilla näkyy Googlessa, miksi nämä liittyisivät sisällön optimointiin.
Jos haut kohdistuvat hyvään sisältöön, mutta klikkimäärät ovat onnettomat, voi vika olla metatiedoissa. Tämä kannattaa tarkistaa tekemällä haku samoilla sanoilla itse, ja suorittaa vertailu oman sivun ja kärkisivujen kanssa. Mitä he tekevät toisin kuin sinä? Pienillä optimointitoimenpiteillä saatat nostaa artikkeliasi useamman pykälän, ja etenkin metatietojen muutoksilla voit tehdä ulkoasusta SERPissä paljonn houkuttelevamman.
Toinen ongelma voi olla, että sisältö on riittämätöntä. Meidän sivu esimerkiksi näkyy haulla “wordpress kotisivut”. Google ymmärtää jo, että sisältömme liittyy tuohon hakuun, mutta klikkimäärästä voimme päätellä, että parannettavaa löytyy. Tarkemmalla haulla löysimme artikkelin Googlen sivulta 7. Kyseinen artikkeli on selvästi vajaa sisällöltään eikä sitä voi kutsua kiinnostavaksi.
Voisimme kuitenkin nousta hakukoneessa hakusanalla “wordpress kotisivut” aivan kärkikahinoihin asti yksinkertaisesti kirjoittamalla siitä paljon paremman ja kattavamman artikkelin. Google tietää jo, että meidän sivustomme liittyy kyseiseen hakusanaan, nyt siihen vain pitäisi kohdentaa parempaa sisältöä.
Keyword Stuffing
Kun hakusana-analyysin jälkeen ryhdytään kirjoittamaan kohdennettua sisältöä, moni aloittelija sortuu helposti yhteen ja samaan perisyntiin: Keyword Stuffingiin, eli avainsanojen survontaan.
Käytännössä Keyword Stuffing on sitä, että haluttuja hakusanoja koetetaan tunkea luonnottoman paljon kaikkialle. Se on sitä kun kirjoitetaan hakusanalle “wordpress kotisivut” ja sanaparia koetetaan viljellä jokaisessa otsikossa ja lauseessa. Tiedät, että kyseessä on avainsanan tunkeminen (tai yksinkertaisesti huono kirjoittaja), kun n. 500 sanan artikkelista avainsana löytyy n. 50 kertaa! Se on 10 % koko tekstistä. Ja kyllä, tämä on todellinen, oikean elämän esimerkki.
Googlen tekoälystä on tullut yllättävän fiksu, ja se osaa jo tulkita tekstin rakenteita. Voidaan sanoa, että Google ymmärtää hyvän tekstin päälle. Niinpä Keyword Stuffing, joka näyttää tekstissä epäluonnolliselta ja tekee sisällöstä todella vaikeaa luettavaa, on nykyisin hakutuloksia laskeva tekijä.
Keyword Stuffingista puhutaan myös silloin, kun hakusanaa koetetaan pakottaa luonnottoman paljon metatietoihin, kuten titleen, descriptioniin tai kuvien alt-teksteihin, sekä ulkopuolisten sivustojen ankkuriteksteihin. Joten kirjoitatpa sitten sisältöä tai muuten vain optimoit, älä tee sitä hakukoneita pakottaaksesi. Mitä luonnollisempaa sisältösi on, sen paremmin se tulee pärjäämään.
Otsikointi ja otsikon koko
Otsikot ovat hakukoneelle sijoitukseen vaikuttava tekijä. On helppo ajatella ettei otsikolla voi olla suurtakaan merkitystä, mutta Google on vähän kuin ihminen tässäkin tapauksessa.
Ihmiset tykkäävät “skimmailla” tekstiä, eli etsiä sisällön näkyvimpiä kohtia, otsikoita ja boldauksia, ja koostaa niistä suuri yleiskuva. Etenkin otsikkotasolla sitä tapahtuu paljon. Jos vaikka joku päätyy tälle sivulle etsiäkseen tietoa otsikon vaikutuksesta hakukoneoptimointiin, hän luultavasti skimmailisi otsikoita aina tähän kappaleeseen saakka. Jos ihmiset tekevät näin, miksei hakukonekin tekisi.
Toki hakukone lukee sisältösi kokonaan, mutta Google tekoäly arvottaa asioita mimikoimalla ihmistä. Siksi otsikolla on enemmän painoarvoa.
Sisällytä siis pääotsikkoosi tärkein hakusanasi. Jos olet Sotkamolainen kampaaja, laita otsikoksi Kampaaja -Sotkamo. Kun ihmiset etsivät Googlesta “kampaaja sotkamo”, Google ymmärtää nettisivusi ja (tulevan) asiakkaasi haun välisen korrelaation paremmin, ja näyttää sivuasi todennäköisemmin kyseisellä haulla.
Otsikon koko, eli otsikkotasot (heading)
Otsikoita on myös monen tasoisia. Nämä tasot tulevat HTML-koodista, ja niitä on itse asiassa kuusi. Olet saattanut törmätä näihin termeihin otsikoita verkkosivuille määritellessäsi: h1, h2, h3, h4, h5, h6. Yhdessä näistä käytetään termiä Heading.
Moni luulee numeroiden korreloivan otsikon fyysiseen kokoon, ja monissa ohjelmissa näin onkin, mutta ensisijaisesti nämä ovat otsikoiden tärkeysluokitus. Jokaisella sivulla pitäisi olla yksi h1-tason otsikko, pääotsikko. Käyttämällä Screaming Frogia voit tarkistaa omien sivujesi otsikoinnit, ja ohjelma itseasiassa ilmoittaa virheenä, jos jollakin sivullasi h1-otsikoiden määrä on muuta kuin 1. Tämä johtuu siitä, että kuten jokaisella hyvällä lehtijutulla, kirjalla, millä tahansa tekstituotoksella, jokaisella sivulla pitäisi olla vain yksi h1-tason pääotsikko.
Seuraavat tasot ovat hieman pehmeämmin määriteltävissä, mutta silti niihin on hyvän tavan mukaisia käytäntöjä. H2-otsikko on pääotsikosta seuraava. Etusivullasi voit käyttää sitä esimerkiksi pääotsikon alla pienenä alaotsikkona. Artikkelissa voit sisällyttää isompia palasia h2-otsikoiden alle. Tässä tekstissä on esimerkiksi h2-tason otsikoita Kuinka optimoin WordPress-sivusto, Kuvien optimointi, sekä Sisällön optimointi, jotka ovat suurempia sisältölohkoja.
Niiden alta olevilla väliotsikoilla on h3-taso. Muutamassa paikassa taas löytyy h3-tason alta h4-tasoisia otsikoita. Aivan kuten verkkosivurakenteen kanssa, otsikoissakin on omat “kategoriansa”, “alakategoriansa” ja “ala-alakategoriansa”.
Kun siis otsikoit, on tärkein asia, avainsanasi, oltava h1-tason pääotsikossa, joita on vain yksi kappale. Tämä jälkeen lopputeksti jaetaan 2-6 h2-tason alaotsikkoon, jotka voi jakaa tarvittaessa aina pienempiin ja pienempiin osiin tasojen h3-h6 otsikoilla.
Sisältö
Sisällöstä onkin vaikea antaa mitään helppoa valmista ratkaisua. Kuten aiemmin totesin, sisällön tulisi olla hakuun kohdennettua relevanttia tietoa. On jokaisen omista taidoista kiinni kuinka hyvin tällaista sisältöä pystyy tuottamaan.
Usein on kuitenkin hyödyllistä tehdä benchmarkingia kilpailijoilta. Eri hakusanoilla kärkipaikan tuloksen sisällöt vaihtelevat niin tyyliltään kuin määrältään. Jos oman avainsanasi haulla kärkikolmikon sisällön määrä on keskimäärin 500 sanaa, on sinun turha kirjoittaa aiheesta 5 000 sanaa. Tällainen hakusana voi olla esimerkiksi yksinkertainen oongelma, johon halutaan nopea ja simppeli ratkaisu. Kyseessä voisi olla vaikkapa auton öljyn lisääminen.
Jos hakutulosten kärjessä on puolestaan pitkiä ammattimaisia kuvauksia laajoista spesifeistä ongelmista, kuten tämän artikkelin teksti, silloin sinun tekstin tuotannon tulisi heijastaa määrältään ja laadultaan kärkitulosten tuotoksia.
Sisältöä kannattaa täydentää kuvilla ja grafiikoilla aina kun se on mahdollista. Ihmisten “skimmailusta” johtuen grafiikka ja kuvat kiinnittävät helpommin huomiota ja parantavat sisällön laatua.
Aina on toki mahdollisuus tilata sisältöä verkkosivuillesi ulkopuoliselta toimijalta. Etenkin jos omisttat verkkokaupan tai yrityssivut eikä kirjoittaminen ole ykkösjuttusi, tämä on erinomainen vaihtoehto.
Nykyisin on helppo löytää freelancer-kirjoittajia ja yrityksiä, jotka tuottavat hakukoneoptimoitua sisältöä. Parhaimmillaan se tarkoittaa, että he selvittävät yrityksesi toimialan, tekevät hakusana-analyysin, ja kirjoittavat hakusanaoptimoitua sisältöä, jonha he asentavat sivuillesi. Tämä kuitenkin maksaa muutaman sentin sanahinnasta useampiin satoihin euroihin tekstiä kohden. Ja etenkin jos meinaat pitää yllä suosittua blogia, on syytä oppia nämä asiat itse.
Loppusanat
Vaikka tässä artikkelissa käsiteltiin lukuisia optimointiin liittyviä asioita, on tämä vasta alkua. Aiheeseen kunnolla uppoutuminen vaatii aikaa ja mielenkiintoa, mutta palkkiona näkee omat sivut sekä koko internetin aivan uusin silmin, ja pystyy luomaan tyhjästä verkkosivuja jotka rankkaavat Googlen etusivulle asti.
Kannattaa ottaa selvää ainakin verkkosivujen nopeuden optimoinnista, eli teknisestä optimoinnista, sekä backlinkkien, siis muilta sivuilta sinun sivuille ohjaavien linkkkien hankkimisesta, eli ulkoisesta optimoinnista. Tulevaisuudessa tulemme kirjoittamaan sivuillemme myös näistä aiheista kattavat oppaat.
Optimointi on usein raakaa työtä, kaukana mukavasta kirjoittelusta teekupin kanssa kahvilan ikkunan ääressä sateisena päivänä. Mitä paremmin haluat sivujesi menestyvän, sitä enemmän joudut opettelemaan erilaisia ohjelmia ja järjestelmiä, sekä Googlen algoritmien käyttäytymistä ja logiikkaa.
Jokainen menestyvä bloggaaja ja verkkokauppias kuitenkin tekee tämän itse tai käyttää osan budjetistaan palkatessaan ammattilaisen tekemään työn puolestaan. Yksikään sivu ei päädy orgaanisten hakujen kärkeen vahingossa.
